VUODENAJAT

Vuodenajoilla tarkoitetaan yleensä lähinnä vuotuisia ilmaston vaihteluita. Niiden perussyynä on Maan pyörimisakselin kaltevuus ratatasoon verrattuna. Pyörimisakseli pysyy avaruudessa samansuuntaisena. Esim. pohjoisnapa on talvipäivänseisauksen aikaan poispäin Auringosta ja kesäpäivänseisauksen aikaan kallistuneena kohti Aurinkoa. Maan pohjoisella puoliskolla sanotaan olevan talvi talvipäivänseisauksen aikaan ja kesä kesäpäivänseisauksen aikaan. Kesällä Aurinko paistaa pitempään ja korkeammalta. Lämmön varastoitumisesta meriin ja maaperään johtuu, että esim. Suomessa lämpimin aika on yleensä vasta kesäpäivänseisauksen jälkeen heinäkuussa ja kylmin aika vasta talvipäivänseisauksen jälkeen helmikuussa.

Tähtitieteen perusteet s. 180-183, Allakkatieto s. 48-49, Avaruus s. 12-13, Aurinkokunta s. 56

Venuksen ja Marsin vuodenajat: Aurinkokunta s. 56