Aurinko on tähti, jota Maa, muut planeetat sekä aurinkokuntamme muut kappaleet kiertävät. Meidän Aurinkomme on tavallinen normaali tähti. Se syntyi tähtienvälisen aineen pilvestä tiivistymällä noin 5 miljardia vuotta sitten. Tähtijoukko, johon Aurinko kuului, on jo aikoja sitten hajonnut. Aurinko loistaa vielä toiset 5 miljardia vuotta vakaasti. Tässä vakaassa vaiheessa Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että sen keskustassa vety muuttuu heliumiksi. Vedyn loputtua Auringon keskusta tiivistyy ja ulko-osat laajenevat voimakkaasti, siitä tulee punainen jättiläinen. Myöhemmin harvat ulko-osat leviävät ympäröivään avaruuteen kuuman keskustan säteilypaineen puhaltamana. Tämä välivaihe näkyy planetaarisena sumuna. Kuuma keskusta jää jäljelle, sitä nimitetään valkeaksi kääpiöksi. Sillä ei ole enää energialähteitä jäljellä ja se jäähtyy hitaasti mustaksi kääpiöksi.
numerotietoja yksikköTähtitieteen perusteet s. 337-351, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 90-101, Aurinkokuntamme s. 24-30,Planeetat s. 50-59, Johdatus tähtitieteeseen s. 229-234, 1982 kun planeetat kohtaavat s. 71-79, Auringosta äärettömyyteen s. 160-171, Tähtitaivaan opas s. 33, Allakkatieto s. 99, Avaruus s. 64-69, Aurinkokunta s. 93-116, Räjähtävä maailmankaikkeus s. 38-45Halkaisija 1 392 000 km Halkaisija 109,1 Maa=1 Massa 333 000 Maa=1 Keskitiheys 1,409 Vesi=1 Pyörähdysaika ekvaattorilla 25 vrk lämpötila pinnalla 6060 C (ns. efektiivinen lämpötila)
Lukuarvoja: Tähtitieteen perusteet s. 580
Magneettikentät: Tähtien ja galaksien maailma s. 119-128
Alkuaineet: Kosmos s. 150
Energiatuotanto: Kosmos s. 386-387, 457-458
Rakenne: Kosmos s. 325
Mikä on Auringon säde?: Tähtitaivaan arvoituksia s. 82-89
Magneettinen Aurinko: Tähtitaivaan arvoituksia s. 206-222
Pilkuton Aurinko: Tähdet ja Avaruus 1/80 s. 14-161
Aurinkoista geometriaa: Tähdet ja Avaruus 3/83 s. 100-101
Auringon taivaallinen liike: Tähdet ja Avaruus 3/85 s. 111-112
Jotain vialla neutriinoissa: Tähdet ja Avaruus 2/91 s. 54