Jos tähti tai muu kappale luhistuu niin tiheäksi kappaleeksi, ettei säteilykään pääse pakenemaan siitä, kappaletta sanotaan mustaksi aukoksi. Raskaimmista tähdistä syntyy supernovaräjähdyksessä yleensä musta aukko. Galaksien ytimissä saattaa olla supermassiivisia mustia aukkoja. Alkuräjähdyksen yhteydessä on mahdollisesti syntynyt mustia miniaukkoja.
Tähtien kehitys, Aktiivinen galaksiydin
Mustaa aukkoa etsimässä, s. 70-127. Tähtitieteen perusteet s. 377-381, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 206-211, Kosmos s. 142, 176-179, 336, 455, Avaruus s. 79, Räjähtävä maailmankaikkeus s. 79-91
Onko Cygnus X-1:ssä musta aukko?: Tähtitaivaan arvoituksia s. 152-163
Galaksien arvoituksia: Tähdet ja Avaruus 4/80 s. 108-115
Kvasaari OJ287 - mustien aukkojen tanssia: Tähdet ja Avaruus 3/88 s. 90-93
OJ287 - jättiläismäisiä mustia aukkoja: Tähdet ja Avaruus 1/90 s. 8-9
Mustien aukkojen isoisä?: Tähdet ja Avaruus 4/91 s. 143
Musta aukko Linnunradan keskustassa: Tähdet ja Avaruus 1/92 s. 4
Salaperäinen SS433: ei mustaa aukkoa: Tähdet ja Avaruus 3/92 s. 6-7