Tähdet ja tähtienvälinen aine eivät ole avaruudessa kaikkialle tasaisesti jakautuneina, vaan ne muodostavat suuria kokonaisuuksia, galakseja. Ne ovat yhtä lailla maailmankaikkeuden perusyksiköitä kuin tähdetkin. Kääpiögalakseissa on vain noin miljoona tähteä, suurimmissa galakseissa on biljoonia tähtiä. Ulkonäkönsä ja fysikaalisten ominaisuuksiensa perusteella galaksit jaetaan spiraaligalakseihin, elliptisiin ja epäsäännöllisiin galakseihin. Oma galaksimme, jossa Aurinko ja noin puoli biljoona muuta tähteä sijaitsee, on tavallinen spiraaligalaksi ja sitä nimitetään Linnunradaksi. Galaksit kuuluvat usein galaksijoukkoihin.
+--------------------------------+ | | | Galaksi | | | +--+-------------------------+---+ | | | | +-----------------+--+ +---+---------------+ | |----------------->| | | Tähtienvälinen | | Tähdet | | aine | | | | |<-----------------| | +--------------------+ +-------------------+
Tähtitieteen perusteet s. 459-486, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 256-275, Johdatus tähtitieteeseen s. 317-333, 337-339, Kosmos s. 267-296, Tähtitaivaan opas s. 55-56, Avaruus s. 86-91, Räjähtävä maailmankaikkeus s. 14-22, 66-70, 92-111 ja muualla
Galaksien alkuperä: Räjähtävä maailmankaikkeus s. 92-111
Historiallinen katsaus: Kosmos s. 267-296
Galaksien synty: Kosmos s. 343-348
Galaksien kehitys: Räjähtävä maailmankaikkeus s. 110-111
Taulukko: Tähtitieteen perusteet s. 592
Galaksien arvoituksia: Tähdet ja Avaruus 4/80 s. 108-115
Rengasgalaksit: Tähdet ja Avaruus 4/81 s. 105-106
Hubblen häilyvä vakio: Tähdet ja Avaruus 2/82 s. 49-51
Andromedan galaksi: Tähdet ja Avaruus 3/83 s. 82-87
Linssigalaksit: Tähdet ja Avaruus 6/83 s. 193-197
Aktiivisten galaksien arvoituksia: Tähdet ja Avaruus 4/85 s. 146-149
Kun galaksit kohtaavat: Tähdet ja Avaruus 3/89 s. 116-119 Maailmankaikkeuden valovoimaisin kohde: Tähdet ja Avaruus 5/91 s. 196
Häkäpilvi avaruuden rajoilla: Tähdet ja Avaruus 2/92 s. 6
Galaksi M 87 Maasta ja avaruudesta: Tähdet ja Avaruus 3/92 s. 4