KOMEETTA

Komeetat ovat Aurinkoa kiertäviä löyhiä ainekasaumia, joissa tärkeimpänä ainesosana on jää tai lumi. Luonteenomainen pyrstö muodostuu, kun komeetta tulee radallaan kyllin lähelle Aurinkoa, joka höyrystää komeetan ytimestä ainetta ja puhaltaa sitä Auringosta poispäin. Komeetat kiertävät Aurinkoa hyvin soikeita ratoja pitkin. Useimpien komeettojen kiertoajat Auringon ympäri ovat niin pitkiä, että niitä on historiallisena aikana havaittu vain kerran. Useamman kerran havaituista jaksollisista komeetoista tunnetuin on Halleyn komeetta. Komeettojen massat ovat hyvin vähäisiä. Niiden ytimet ovat yleensä vain muutaman kilometrin kokoisia.

Aurinkokunta Komeetat, koko kirja, Aurinkokuntamme s. 135-139, Planeetat s. 207-209, Tähtitieteen perusteet s. 241-242, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 159-161, Kosmos s. 144-146, Avaruus s. 60-61, Aurinkokunta s. 88-92

Aristoteleen käsitys komeetoista: Kosmos s. 246

Tutkimustuloksia Halleyn komeetasta: Tähdet ja Avaruus 4/86 s. 112-115

Chiron on jättiläiskomeetta: Tähdet ja Avaruus 5/89 s. 206-207