Onneksi unohdettu Genesis

Marko Grönroos (magi@iki.fi), 2000

Kommentteja kirjasta Unohdettu Genesis.

Usko ja tiede eivät ole erillisiä käsitteitä (s. 39-40)

[..] Kaikki tieto perustuu lopuksi uskoon. On väärin puhua uskosta tiedon vastakohtana.
Näinhän se on, ainakin jos puhutaan uskomuksista. Tieteessä pyritään tekemään havaintoja ja niiden perusteella päättelemään jotain todellisuudesta. Havainnot ovat aina epävarmoja. Samoin havaintojen selitetyksi annetuille teorioille löytyy aina vaihtoehtoja. Tämän ikuisen epävarmuuden vuoksi kyse on aina uskomuksista - mutta pyrkimysten mukaan hyvin perustelluista uskomuksista.

Sanalla ''usko'' tarkoitetaan uskonnollisessa asiayhteydessä usein fides (lat.), joka on jotain enemmän kuin uskominen ja sisältää myös merkityksen sitoutumisesta. Toisin kuin joissain uskonnoissa, tieteessä sitoutuminen ei ole tavoiteltavaa.

''Tutkijan uskomukset ja maailmankuva vaikuttavat hänen tulkintaansa tutkimustuloksista. Tutkijat voivat päätyä samasta aineistosta erilaisiin päätelmiin, koska he asettavat vastattavakseen erilaisia kysymyksiä. ... Havaintojen tulkitseminen on mahdotonta ilman jonkinlaista käsitystä todelisuuden luonteesta, ts. ilman filosofiaa, jonka perusteella havainnot selitetään.''
Ehkä tärkein filosofian perusajatus on tiedon merkityksen selvittäminen. Maailmankuvallisista taustaoletuksista on pyritty pääsemään eroon jo ainakin 2500 vuoden ajan. Enkeliselitykset ja muut tarpeettomat taustaoletukset on pyritty karsimaan aivan minimiin ja tulokseksi on saatu sellainen hyvin perusoletukseton ydin, johon luonnontieteet ovat yhä enenevissä määrin nojanneet viime vuosisatojen aikana.

Yliluonnollisista enkeliselityksistä luopuminen on näiden vuosisatojen ajan tuottanut suurta hedelmää. Sairauksien syyksi ovat aina paljastuneet luonnolliset syyt, pahojen henkien juostessa paniikissa karkuun lääkäreiden tieteelliseltä menetelmältä. Luonnonvoimien taustalta on aina löydetty luonnolliset syyt.

''Kaikkea tietoa ei voi koskaan saada kokemusperäisten havaintojen tuloksena.''
Tämä saattaa pitää sinällään paikkaansa, että kaikkia todellisuuden piirteitä ei kenties koskaan voida selvittää asioita tutkimalla. Varsinkaan kaikkia historiallisia asioita ei kyetä koskaan kyetä enää selvittämään.

Mutta voimmeko koskaan saada tietoa muuten kuin havaintojen perusteella? Juuri tämä on ehkä tärkein kysymys, josta ei koskaan voida saada varmaa tietoa.

''Pientä kehitystä (mikroevoluutio) voi saman lajin puitteissa toki tapahtua, mutta uuden rakenteellisesti monimutkaisemman lajin kehittymisestä (makroevoluutio) ei ole tehty yhtään havaintoa.''
Olen tätä miettinyt, että mitä seuraisi siitä jos jollekin lajille todistettavasti syntyisikin laboratoriossa aivan uusi elin. Kreationistit toteaisivat, että se ei todistaisi evoluutioteorian oikeellisuudesta mitään, vaan vain siitä kuinka nopeasti mikroevoluutio saattoi kehittää uusia ominaisuuksia vedenpaisumuksen jälkeen. Ironista, eikö totta?

Enkeliselitysten hyvänä puolena on se, että niiden selitysvoima on aina täydellinen.

''Lajeja päinvastoin kuolee päivittäin sukupuuttoon, ja viimeksi kuluneen 6000 vuoden aikana jopa 2 miljoonaa lajia on saattanut kuolla sukupuuttoon ilman että tänä aikana todistettavasti olisi ilmaantunut yhtään täysin uusia rakenteita omaavaa lajia.''
Tässä vertaillaan kahta eri asiaa aivan kuin ne olisivat samat:
  1. uusia rakenteita omaavia lajeja.

    Arvelisin, että uusia elimiä ei esimerkiksi ihmiselle tai yleisemmin nisäkkäille olisi syntynyt alle 100 miljoonan vuoden aikana. En nyt muista yhtään eroa nisäkkäillä niiden perusrakenteen suhteen. Erot koskevat lähinnä elinten muotoa ja ei-rakenteellisia kemiallisia eroja.

  2. 2 miljoonaa lajia, spesifioimatta oliko niillä mitään erityisiä ainutlaatuisia rakenteita, tai että ovatko ne syntyneet tuon saman 6000 vuoden aikana.

    Kirja Evoluutio - kriittinen analyysi kertoo uusia lajeja, kuten kirjoahvenia, syntyneen viime aikoina (12.000 vuoden aikana - jonka kirjoittajat kutistavat vedenpaisumuksen jälkeiseen aikaan) runsaasti. Kirja myös kertoo, että juuri näitä kyseisiä lajeja on viime vuosina kuollut paljon sukupuuttoon.

Jos pelkästään yhdestä kirjoahvenlajista on 12.000 vuoden aikana (tai vedenpaisumuksen jälkeen) voinut eriytyä 300 lajia, jotka nyt tuhoutuvat, niin montako lajia yhteensä olisi maapallolla voinut syntyä ja sittemmin tuhoutua samana aikana?
Keskustelua ei käydä rehellisessä tieteellisessä ilmapiirissä, vaan osapuolet puhuvat toistensa ohi. ... Se osoittaa molempien tahojen fanaattisuutta ja samalla pelkoa asettaa oma maailmankuva vaakakuppiin.
Jos kreationistit omasta mielestään puhuvat epätieteellisesti ja evolutionistien ohi, eikö heidän kannattaisi sitten muuttaa tapojaan? Miksi he vaativat keskustelun toiselta osapuolelta sellaista, mitä eivät tee itse?

Kehitysopin tueksi esitetyt ''todisteet'' ovat tyypillisesti aina kokeellisen tieteen ulkopuolella, eikä niitä näinollen voida osoittaa virheellisiksi.
Aivan, mikäli katsotaan että historialliset todisteet ovat aina kokeellisen tieteen ulkopuolella.

Aivan vastaavasti on kokeelisen tieteen ulkopuolella, onko Raamattu 100 vuotta vanhempi teos vai ei. Emmehän voi matkustaa aikakoneella 100 vuotta taaksepäin testaamaan asiaa. Ei ole mitään kokeellisia todisteita että Egyptin tai Rooman valtakunnat olisivat olleet olemassa, tai että katolinen ja luterilainen kirkko olisivat syntyneet vaikkapa ennen vuotta 1900. On myös kokeellisen tieteen ulkopuolella, oliko Martti Ahtisaari Suomen presidentti vuonna 1999, koska emme voi tällä hetkellä tehdä asiasta kokeita.

Itse asiassa emme myöskään tiedä, olimmeko me itse olemassa ennen viime keskiviikkoa, koska emme pysty tekemään asiasta kokeita.

Itse asiassa aika outo käsite tämä ''kokeellinen tiede'', koska kokeet tehdään aina jonain ajallisena hetkenä, mutta jo seuraavana sekunttina koe on historiaa, jolloin siihen pätee historiallisen todistamisen problematiikka...

Juuri näistä syistä tieteessä ei voida koskaan täydellisesti ''todistaa'' mitään, vaan kyseessä on aina teorioita jotka ovat sitä uskottavampia mitä paremmin ne sopivat havaintoihin.

Voitaisiinko tästä kenties päätellä, että historiallisenkin todistuksen todisteille kannattaa antaa jotain painoarvoa?

''Todisteilla'' pyritään osoittamaan oikeaksi olettamus evoluutiosta, jonka todenperäisyyttä ei missään vaiheessa aseteta kyseenalaiseksi.
Evoluution todenperäisyys ei ollut selvää 140 vuotta sitten ja se asetettiin jatkuvasti kyseenalaiseksi. Koska haluttiin olla tasapuolisia, myös luomisoppi oli pakko asettaa kyseenalaiseksi. Kahdesta kyseenalaiseksi asetetusta vaihtoehdosta valittiin se, joka täsmäsi paremmin todisteiden kanssa.

''Todisteet'' ovat lisäksi kaikki vain olettamuksia eli hypoteeseja.
Todisteet ovat eräs niistä tekijöistä, joiden perusteella asetamme hypoteesit tai teoriat uskottavuusjärjestykseen.

''Darwinin tuotannossa esiintyy maininta ''voidaan otaksua'' yli 800 kertaa.''
On todella hämmästyvää millaista kielileikkiä jotkut jaksavat käydä.

Voidaan otaksua, että Darwinin tuotannossa käytettiin tätä ilmaisua. Voidaan myös otaksua, että Darwin oli olemassa. Voidaan myös otaksua että Darwin saattoi otaksua kaikenlaista, kuten me kaikki saatamme.

Olisiko parempi, jos Darwin olisi korvannut ilmaisun ''voidaan otaksua'' ilmaisulla ''on selvää että''? Ei. Tieteessä on aina otaksumia ja nämä otaksumat on tapana esittää rehellisesti, ei peitellen.

'' (1) Kehitysoppia eivät tue mitkään todisteet. Kehitysteoria väittää, että alkeishiukkasista on kehittynyt ihmisiä.''
Alkeishiukkasista kehittyy kymmeniä miljoonia ihmisiä joka vuosi. ;-)

''(2) Kehitystä ei tapahdu tänä päivänä Sitä on siis vaikea todistaa. Luonnossa lajien tasolla tapahtuva muuntelu ei ole todellista kehitystä, samoin kuin mutaatiotkaan eivät ole, sillä kiistattomia hyödyllisiä mutaatiotapauksia ei juuri tunneta.''
Muistaakseni UG:tä uudempi Bibliasi niitä mainitsee. Tuossa yksi pieni luettelo: http://www.gate.net/~rwms/EvoMutations.html.

David Kitts:''Yhdenkään havainnoitsijan elinaikana ei ole voitu todeta kehitystä Darwinin tarkoittamassa mielessä'' (''Paleontology and Evo...)
Darwinin tarkoittamassa mielessä kaikki nk. mikroevoluutiokin on evoluutiota.
''(3) Ei uusia lajeja. Yleensä luullaan, että Darwin ratkaisi lajien synnyn mysteerion saman- nimisessä kirjassaan. Jos jokin lintulaji esimerkiksi voi niin sopeutua uusiin luonnonoloihin, ettei saa jälkeläisiä kantamuotonsa kanssa, se ei merkitse samaa kuin että lisko muuttuisi linnuksi.. Suomalaisessa alan perusteoksessa Evoluutio - miten elämä kehittyy (Otava, 1986) todetaan:''Darwinin 'Lajien synty' ei nimestään huolimatta vastannut kysymykseen siitä, miten uudet eliölajit kehittyvät''. Darwin ei kyennyt antamaan ainoatakaan esimerkkiä täysin uuden lajin syntymisestä, eikä tähän ole pystynyt kukaan muukaan. C. Patterson:''Kukaan ei ole koskaan onnistunut aikaansaamaan uutta lajia luonnonvalinnan avulla. Ei sinne päinkään...'' (Patterson, C. ''Cladistics'', BBC Interview 4 March 1982)
Uusia lajeja määritellään runsaasti muun muassa luomisoppia tukevassa kirjassa Evoluutio-kriittinen analyysi.

''(5) Fossiililöydöt eivät tue kehitysoppia Aikaisemmin oli tapana väittää, että fossiilit ovat kehityksen par- haita todisteita. Miljoonista tutkituista fossiileista ei kuitenkaan ole löytynyt ainoatakaan selvää näyttöä kehittymässä olleesta uudesta rakenteesta.
Millainen sen rakenteen pitäisi olla jotta se katsottaisiin ''kehittymässä olevaksi''?

''Fossiiliaineistossa havaittava näennäinen evoluutio on itse asiassa keinotekoisesti aikaansaatu määrittämällä kivien aikajärjestys niistä löytyvien fossiilien perusteella.
Mitäh???? Nicolaus Stenon ''päällekkäisyyden periaate'' on ollut geologian kulmakiviä viimeiset 330 vuotta. Tämän periaatteen mukaan nuoremmat kerrostumat ovat aina vanhempien päällä. Periaate rikkoontuu vain hyvin harvinaisissa erikoistapauksissa, joissa kerrostumat ovat jälkeenpäin kääntyneet. Nämä erikoistapaukset on kuitenkin havaittavissa alueen ympäristöä tutkimalla, sekä kerrosten sisäisestä rakenteesta.

(8) Sikiökaudella ei havaita mitään jäänteitä surkastuneista elimistä Se vanhentunut väite, että kohdunsisäisen kasvun aikana sikiö läpikäy kehitysopillisen lajinkehityksen välivaiheita ja että tällöin esim. havaittavat ''kiduksien jäänteiksi'' tulkitut kaulapoimut olisivat joskus todella olleet kidusten alkuja, on jo kauan sitten hylätty virheellisenä. On todella merkillistä, että tämä ns. rekapitulaatioteoria voi vielä esiintyä koulukirjoissa ja maallikoille suunnatussa viestinnässä.
Koulukirjoissa ei käsittääkseni ole esiintynyt rekapitulaatiota varmaan ties kuinka pitkään aikaan, vaan niitä samoja kaavioita, joita Haeckel käytti teoriansa tukena, on käytetty aivan toisen pointin esittämisessä oppilaille. Sinällään valitettavaa sekin.
''Lewontin kuuluu samaan ateistien (jumalankieltäjien) uskonlahkoon kuin marxilainen Gould.''
Tämä menee jo nk. ad hominem eli henkilöön kohdistuvan argumentointivirheen puolelle. Pitäisikö tässä kohtaa listata ne miljoonat kristityt, jotka uskovat evoluutioteoriaan? Entä Ku Klux Klaaniin kuuluvat kristityt kreationistit?

Ateismi ei ole uskonto; se on maailmankatsomus, jossa todisteiden puutteen tai epävarmuuden vuoksi tarpeettomiksi katsotut taustaoletukset on pyritty karsimaan minimiin.

''Jos Jumalan olemassaolo kielletään, elämän olemassaolo todistaa kehitysteorian oikeaksi.''
Joillekulle ei ilmeisesti millään mahdu sellainen ajatus päähänsä, että ateisteiksi ei yleensä synnytä, tiukasti päättäneenä kieltää Jumala, vaan sellaiseksi kehitytään oppimisen kautta.

Tämän kehityksen käännekohta on siinä yksinkertaisessa huomiossa, että jumalia, enkeleitä tai menninkäisiä ei enää tarvitakaan kaikkien asioiden selittämiseen. Kun aiemmin yliluonnollisiksi luulluille asioille jatkuvasti löytyy parempia selityksiä, enkeliselityksiin vähitellen petytään. Jos johonkin monesti petytään, siitä kannattaa vähitellen luopua.


Pääsivu Takaisin Last modified: Mon Oct 2 10:29:16 EEST 2000