_7.3.-98 Reijo Heikkinen _ Tähtiharrastajan hankinta opas Tähän oppaaseen on kerätty joitakin ohjeita ja osoitteita, joista voi olla hyötyä kaukoputken ostoa tai rakentamista suunnittelevalle. Jos havaitset oppaassa puutteita tai virheitä, ilmoittele asiasta optiikkajaostoon. _________________________________________________________________ TÄHTITIETEEN HARRASTAJAN HANKINTAOPAS 24.7.1991 Jorma Lameranta Tämän hankintaoppaan laatiminen käynnistyi reilu vuosi sitten Tampereella pidetyillä laitepäivillä lähinnä Aarre Kellomäen aloitteesta. Tarkoituksena oli laatia kattava luettelo kaikenlaisista tarvikkeista, joita havaintolaitteita rakenteleva harrastelija voisi tarvita, ja näiden tarvikkeiden toimittajista. Ajatus oli myös pitää luetteloa ajan tasalla ja välittää sitä mahdollisesti myös Ursan elektronisen postilaatikon avulla. Mm. tämän oppaan laatimista varten perustettiin viisihenkinen työryhmä. Jo alkuvaiheessa ryhmän muut jäsenet antoivat minulle vapauden toteuttaa omia näkemyksiäni oppaan teossa. Niinpä olen osaksi omasta halustani ja osaksi olosuhteiden pakosta jonkin verran muuttanut työn tavoitetta. Olen käyttänyt valtaosan oppaan sivumäärästä kertoakseni miten saatavilla olevia tarvikkeita voi käyttää tavanomaisen peili- tai linssikaukoputken tekemiseen. Joidenkin rakenneosien kohdalla on oma tietoni ja kokemukseni loppunut kesken, joten olen vain lyhyesti esittänyt millainen ko osan tulisi olla tai viitannut laitetoimittajaan tai parempiin tietolähteisiin. Luettelo tarviketoimittajista on valitettavan suppea ja siinä on lähes yksinomaan pääkaupunkiseudun firmoja. Tämä johtuu siitä, etten ole saanut muualta Suomesta mitään tietoja vastaavanlaisista toimitta- jista. Oppaan lopussa on tarviketoimittajaluettelon lisäksi luettelo asiaan liittyvistä lehtiartikkeleista, joista voi löytyä hyviä vihjeitä. Samoin liitteenä on luettelo kokeneista rakentelijoista, joilta kannattaa kysellä neuvoja. Mikäli tämä opas saa sellaisen suosion, että sitä kannattaa pitää ajan tasalla, on seuraavaan painokseen mahdollista saada kattavampi luettelo tarviketoimittajista. Tämä edellyttää kuitenkin Teiltä, hyvät lukijat, aktiivisuutta. Kertokaapa minulle tietonne tarvikefirmoista! Otan myös mielelläni vastaan kommentteja ja parannusehdotuksia tämän oppaan sisällöstä. Kiitokset Hannu Määttäsellä arvokkaista tiedoista ja hyvistä neuvoista. Jorma Lameranta Lumikintie 6 A 7 00820 HELSINKI puh. 09-785 192 _________________________________________________________________ HAVAINTOLAITTEIDEN RAKENTAMISESTA Olen ollut havaitsevinani, että viime vuosina varsinkin nuorten kiinnostus tekniseen askarteluun ja laitteiden rakenteluun olisi vähentynyt. Luonnollinen syy tähän saattaisi olla elintason parantu- minen, joka mahdollistaa isojenkin laitteiden ostamisen valmiina. Tämähän on aivan hyvä asia. Monia harrastajia kiinnostava havainto- toiminta pääsee kaupasta ostetulla laitteella heti alkuun eikä tarvitse tuhrata jopa vuosia rakennellen laitetta, joka ei ehkä täytäkään vaatimuksia. Kuitenkin suosittelen lämpimästi laitteiden rakentelua niille, joita se kiinnostaa. Itse rakennetun laitteen toimintaperiaate ja sen ominaisuudet tulevat hyvin tutuiksi ja tästä tuntemuksesta voi olla havaintotoiminnassakin hyötyä. Lisäksi laitteen suunnittelu ja sen rakentaminen kehittää kahta ihmisen tärkeintä ominaisuutta: ajattelukykyä ja käden näppäryyttä. Laitteiden rakentelu on kohdannut muitakin vaikeuksia kuin kiinostuk- sen puutteen. Viime vuosina on kaukoputken rakentamiseen soveltuvien tarvikkeiden ja materiaalien saatavuus vaikeutunut. Suuret rauta- kaupat ja tukkuliikkeet myyvät tavaraa suurina erinä eivätkä aina tunne mielenkiintoa yksityishenkilöitä kohtaan. Monet maahantuojat ovat lopettaneet käteismyynnin kokonaan ja myyvät vain vähittäismyyjil- le. Harrastajalle tekee kiusaa myös laajasti käytössä oleva pienlas- kutuslisä. Mikäli tarvikkeiden hankinta ei onnistu tukkuliikkeistä tai maahan- tuojilta, kannattaa kysellä niiden asiakasyrityksiltä. Putkia, profiileja ym. voi saada hyvinkin edullisesti joltakin pikkufirmalta, jolle on voinut jäädä juuri sopiva pala tähteeksi. Kannattaa myös ottaa yhteyttä muihin harrastajiin. Ehkä saman tarvikkeen tarvitsi- joita on niin paljon, että yhteishankinnalla ylitetään tukkuliikkeen kynnys. Yhteydenpito muihin harrastajiin ja varsinkin kokeneempiin rakentelijoihin kannattaa muutenkin. Toisten tekemien laitteiden näkeminen voi antaa uusia ideoita oman laitteen suunnitteluun ja voi säästää turhilta erehdyksiltä. TELESKOOPIN PUTKI JA SEN VARUSTEET PUTKI Ehkä edullisin putkimateriaali on kierresaumattu teräksinen ilmas- tointiputki. Sitä voi saada sopivan pätkän ilmastointiurakoitsijalta, joka myy samalla putkeen sopivat päätytulpat. 130 cm:n pituinen 0,5 mm:n paksuisesta kuumasinkitystä pellistä tehty ø 250 mm:n putki painaa noin 4 kg. Tällaisen putken hinta päätytulppineen on 100 mk:n luokkaa. Kevyemmän putken saa alumiinista. Vastaavan kokoinen alumiiniputki painaa alle 1,5 kg. Kierresaumattua alumiinista ilmastointiputkea valmistaa ainakin Oy Nokia Ab. Sitä myydään tosin vain 6 m:n pätkissä. Hintakin on harrastajalle epäystävällinen. Muoviset viemäriputket ovat painavia ja kalliitakin. Niitä saa rakennustarvikeliikkeistä ja mahdollisesti viemäriurakoitsijoilta. Pieneen linssikaukoputkeen tällainen putki soveltuu joten kuten, mikäli putken halkaisija sattuu olemaan sopiva. Suuri lämpölaajenemi- nen ja taipuminen ovat pitkän muoviputken huonoja puolia. Itse tehdyn lujitemuoviputken saa haluamansa kokoiseksi, mutta työtä siinä on ainakin ensikertalaiselle valtavasti. Neuvoja kannattaa kysellä esimerkiksi Aarre Kellomäeltä. Vanerista voi itse valmistaa putken monella tavalla. Neliömäinen putki on helpoin - eikä mitenkään halveksittava ratkaisu. Ohuista vaneriliuskoista laminoimalla voi saada aikaan kevyen ja jäykän pyöreän putken - ongelmana on suuri työmäärä. Betonitolppien valua varten on olemassa pahvisia putkia, joita ehkä voisi käyttää teleskoopin putkena. Ongelmia saattaa tulla taipumises- ta ja kostumisesta. Ehkä pahvia voisi jollakin käsittelyllä jäykistää ja suojata kosteudelta. Putken hankkiminen linssikaukoputkeen voi olla hankalampaa kuin peilikaukoputken. Alumiini olisi erinomainen materiaali, mutta yli ø 50 mm:n putkia ei rautakaupassa juurikaan näe. Eräs mahdollisuus on etsiskellä sopivaa pikkufirmaa, joka omassa tuotannossaan käyttää tällaisia putkia. Kannattaa kysäistä myös Alumalta ja Nokialta. Sopivaa messinkiputkea saattaa saada Metallimestarit Oy:ltä. Peiliteleskoopissa putken voi korvata erilaisilla ristikkora- kenteilla. Tällaisesta on kuva ja selostus mm. "Tähdet ja Avaruus" - lehdessä nro 4/1987 s. 149. TÄHTÄINPUTKI Tähtäimeksi käy hyvin prismakiikarin puolikas, joita saa mm.Teknof- okuksesta sekä hyvinvarustetuista optikko- ja kameraliikkeistä. Jos haluaa näperrellä, voi kiikarista poistaa prismat ja kiinnittää okulaarin väliputken avulla objektiiviputkeen. Tarkennuslaitetta ei välttämättä tarvita, koska okulaarissa on pieni säätövara. Prismojen poistamisella saavutetaan mm. se etu, että tähtäimen kuva saadaan näkymään samoin päin kuin kaukoputkessakin. Kiikarin tai muun tähtäinputken kiinnittäminen teleskoopin kylkeen ei ole ihan yksinkertainen asia. Kiinnityksen pitäisi olla tukeva, mutta helposti säädettävä. Esteettisiäkään näkökohtia ei saisi sivuuttaa. APUPEILI JA SEN KIINNITYS Apupeili kannattaa yleensä ostaa valmiina. Niitä myy ainakin Teknofokus. Apupeilin koon laskemiseksi löytyy neuvoja Jari Turusen "Kaukoputken rakentajan käsikirjasta" (Ursa 1985). Apupeilin pidin on kaukoputken rakentamisen ongelmallisimpia kohtia. Sen voi valmistaa itsekin, mutta siihen ei kannata ryhtyä, ellei omaa teknistä näppäryyttä ja jonkinlaista kokemusta metallin käsittelystä. Pitimen tulee olla rakenteeltaan sellainen, että apupeiliä voi liikuttaa putken pituusakselin suunnassa sekä kaikkiin suuntiin kohtisuoraan tätä akselia vastaan. Lisäksi apupeilin kaltevuutta pitää voida säätää kaikkiin suuntiin. Säätöjen pitäisi olla helpos- ti tehtävissä myös havainto-olosuhteissa "käsikopelolla". Toisaalta säädöt eivät saa muuttua kuljetuksen aikana. Ulkomaisista tarvikeliikkeistä voi ostaa valmiin pitimen. Niitä on eri hintaisia ja eri tasoisia. Lehden mainoskuvan perusteella voi olla vaikea arvioida myytävän tuotteen teknistä laatua ja tukevuutta. Suomessa apupeilin pitimiä valmistaa Hannu Laukkanen. PÄÄPEILI Valmiita pääpeilejä saa Teknofokuksesta sekä ulkomaisilta firmoilta - esimerkiksi USA:sta. "Sky and Telescope":n marraskuun numerossa 1990 on julkaistu USA:ssa myytävien 25 cm:n peilien testaustulokset. Peilin hiomiseen tarvittavia raaka-aineita ja tarvikkeita kuten peiliaihioita, hiomajauheita, pikeä ja ceriumoksidia saa Teknofokuk- sesta. Hiomapöydän joutuu rakentamaan itse. Helpoimmin sen saa 200 l:n peltitynnyristä, mikäli sellainen mahtuu hiomapaikalle. Tynnyreitä saa huoltoasemilta halvalla. Tynnyrin yläpäätyyn voi tehdä vanerista alustan työkalukiekolle. Tynnyrin saa pysymään tukevasti paikallaan täyttämällä sen vedellä. Mikäli hiomapaikka on niin ahdas, ettei siinä mahdu kiertämään hiomapöytää, voi tehdä moottorilla tai käsin pyöritettävän hioma- pöydän. Neuvoja tällaisen pöydän rakentamisesta voi kysellä esimer- kiksi Yrjö Pulliselta tai minulta. Joku on pitänyt työkalukiekkoa pöydän kulmalla kumilevyn päällä irrallaan ja kiertänyt sitä käsin sopivin väliajoin. Peilin muodon testaaminen tapahtuu yksinkertaisimmin taskulampun polttimolla ja Ronchi-hilalla. Hiloja saa Teknofokuksesta. Testausoh- je on "Kaukoputken rakentajan käsikirjassa". Tarkempi testaus tapahtuu Foucaultin menetelmällä tai Yrjö Väisälän kehittämillä interferenssimenetelmillä. Foucaultin menetelmää ja siinä tarvittavan mittauslaitteen rakentamista on selostettu Heikinheimon kirjassa "Teemme kaukoputken" sekä "Kaukoputken rakentajan käsikirjassa". Interferenssimenetelmistä on artikkelit Tähtitaivas-lehdessä nro 33/1973 s. 20 sekä Tähdet ja Avaruus-lehdessä nro 1/1978 s. 4. PÄÄPEILIN KIINNITYS Tässä kuten muussakin kaukoputken rakentamiseen liittyvässä on pääasiallisesti kaksi koulukuntaa - puusepät ja metallimiehet. Vaneri on työstettävissä yksinkertaisemmilla välineillä, joten suosittelen tässä sitä. Pääpeilin pitimeksi voi sahata pyöreän vanerikiekon (pyöreään putkeen), johon peili kiinnitetään esimerkiksi sopivilla kynsillä huopakappaleet lasin ja vanerin välissä. Kiekko kannattaa tehdä niin suureksi, että se on tiiviisti putken seinämissä kiinni. Jos ei löydä tarpeeksi paksua vaneria (>25 mm), voi liimata kiekon kahdesta ohuemmasta. Kiekon reunoille porattuihin reikiin kiinnite- tään ruuvit (uppokannat peilin puolella). Ruuvit tulevat putkeen kiinnitettyjen korvakkeiden reikien läpi. Korvakkeiden ja vaneri- kiekon välissä on tukevat jouset. Säätö tapahtuu korvakkeiden toiselle puolelle tulevien muttereiden avulla. OKULAARIT Okulaareja harva pystyy itse tekemään, joten ne kannattaa ostaa valmiina. Okulaareista on julkaistu perusteellinen artikkelisarja "Tähdet ja Avaruus"-lehden numeroissa 4/1977, 3/1978 ja 4/1978. Tähtikaukoputken okulaareja on halkaisijaltaan erilaisia. Tärkeimmät ovat: ø 24,5 mm, ø 31,75 mm sekä ø 50,8 mm. Okulaarin halkaisija vaikuttaa siihen miten pitkällä polttovälillä kyseisen okulaarityypin koko näkökenttä mahtuu okulaarin sisään. ø 24,5 mm:n okulaareilla pisin polttoväli on 25 mm:n luokkaa ja ø 31,75 mm:n okulaareilla 35- 40 mm. ø 50,8 mm:n okulaareissa löytyy jopa 80 mm:n polttovälejä. OKULAARIPUTKI JA TARKENNUSLAITE Teknofokus toimittaa erilaisia ulkolaisten valmistajien tarkennus- laitteita sekä erään kotimaisen valmistajan yksinkertaista laitetta. Itse voi tehdä luistitarkennuslaitteen, jossa sekä apupeili että okulaarinpidin liikkuvat luistia pitkin kaukoputken optisen akselin suunnassa. Tällaisesta laitteesta on kerrottu "Tähdet ja Avaruus"- lehden numerossa 4/1987 s. 150. JALUSTA Valmiit jalustat Tavanomaiset kamerajalustat ovat liian heppoisia vähänkään isommalle kaukoputkelle. Tukeviakin jalustoja löytyy erityisesti videokameroil- le, mutta niistä saa maksaa tuhansia markkoja. Jos kamerajalustan hankintaa suunnittelee, kannattaa valinnassa ottaa huomioon sen käyttökelpoisuus ainakin kiikarin jalustana. Vaa'ituskoneen jalusta olisi riittävän tukeva ja sopiva erityisesti linssikaukoputkelle. Loppuun käytettyjä vaa'ituskoneita jalustoineen myydään silloin tällöin huutokaupalla vesi- ja ympäristöpiirien, tiepiirien ja muiden maastomittauksia suorittavien laitosten ja firmojen varastoista. Merkkikaukoputkiin (Celestron ym) on saatavissa jalustoja, joista jotkut ovat käyttökelpoisia omatekoiseenkin kaukoputkeen. Haittana on yleensä korkea hinta. Omatekoinen jalusta Omatekoisia jalustoja on niin monenlaisia, ettei kaikkia niihin tarvittavia osia ja tarvikkeita ole mahdollista tässä luetella. Seuravassa keskitytään melko yksinkertaisten jalustaratkaisujen rakenneosiin. Atsimutaalinen Dobson-jalusta kannattaa tehdä vanerista. Ohje löytyy mm. "Kaukoputken rakentajan käsikirjasta". Taloustavarakaupoista löytyy monenlaisia alumiinista tai ruostumatto- masta teräksestä tehtyjä pyöreitä sylinterimäisiä kulhoja tai vuokia, joista saa helposti vaakasuoran akselin pätkät putken sivuille. Niiden sileä pinta liukuu hyvin teflonpalojen päällä. Teflonia saa sopivina palasina Teknofokuksesta ja isompina paloina hyvinvarustetuista kumi- ja muoviliikkeistä. Ekvatoriaalinen jalusta on jo huomattavasti monimutkaisempi. Peilikaukoputken jalustaa ajatellen helpoimmin työstettävä materiaali on vaneri. Yksinkertaisin ratkaisu on ehkä haarukkamalli, jossa putken kylkiin on kiinnitetty lyhyet deklinaatioakselin pätkät, kuten Dobson-jalustassakin. Haarukan laakerointi jalustan alaosaan voi tapahtua tukevaa pulttia ja teflonia käyttäen. Kiertokoneiston ja asteikkoympyröiden mukaantulo monimutkaistaa rakennetta jonkin verran. Linssikaukoputken jalustan tulee olla riittävän korkea ja samalla tukeva. Siirrettäväksi jalustatyypiksi sopii parhaiten perinteinen kolmijalka. Jalat voi tehdä itse ø 50 mm:n alumiiniputkesta. Jalkojen nivelöinti saattaa tuottaa ongelmia. Helpoin ratkaisu on liimata jalat kiinteästi kolmiomaiseen paksuun vanerikappaleeseen porattuihin reikiin. Mikäli jalat täytyy voida irroittaa, voi niiden päät hioa hieman kartiomaisiksi ja porata vaneriin tulevat reiät niin ahtaik- si, että putket pysyvät paikalleen työnnettynä ilman lukitus- tai kiristysmekanismeja. Ulkona kostuessaan vaneriosat turpoavat hiukan ja putket kiristyvät reikiin hyvinkin tiukkaan. Linssikaukoputken akseleiksi soveltuu hyvin alumiini-, messinki- tai teräsputki. Laakeroinnissa joudutaan turvautumaan sorviin. Sorvauksia voi teettää melko edullisesti mm. ammattikouluissa. Laakereiden tekoa teflonista voi myös yrittää. KIERTOKONEISTO Moottorit Tähtikaukoputken kiertokoneiston moottoriksi soveltuvia tyyppejä on kolme: tasavirtamoottorit, synkronimoottorit ja askelmoottorit. Voimakkaan tasavirtamoottorin saa akkukäyttöisestä ruuvinvääntimestä, joita voi rautakauppojen tarjouksista saada jopa alle 100 mk:n. Samaan hintaan saa moottorin lisäksi alennusvaihteen, NiCd-akun sekä laturin. Tällaisen moottorin käyntinopeus ei pysy tarkalleen vakiona vaan vaihtelee kuormituksen ja jännitteen mukaan. Kaukoputkikäytössä tarvitaan jännitteenstabilointiyksikkö, jossa voi olla painonapeilla valittavissa esimerkiksi kolme pyörimisnopeutta. Käyttöjännite on 2,4 - 3,6 V. Hieman heikkotehoisempi, mutta jopa 20 cm:n peilikaukoputkeen riittävä moottori on esimerkiksi autoradio-nauhurin moottori. Näitä myyvät käytettynä Helsingissä jotkin elektroniikkamyymälät. Käytetyn moottorin hinta on 10 - 15 mk. Samat liikkeet myyvät myös uusia moottoreita, joiden hinta on 65 mk:sta ylöspäin. Nauhurin moottoreis- sa on yleensä sisäänrakennettu jännitteenstabilointikytkentä, joten kierrosluvun säätö ulkoisilla jännitteensäätimillä ei oikein hyvin onnistu. Kannattaakin ostaa sellainen tyyppi, jossa on nopeuden säätöruuvi. Pyörimisnopeus on näillä moottoreilla 2200 - 2400 kierr./min ja käyttöjännitteet 6 tai 12 V. Virrankulutus on 30 - 50 mA. Kirjoittimissa ja atk-laitteissa saattaa olla tasavirralla toimivia tuulettimia. Näiden moottorit sopivat erinomaisesti kaukoputken kiertokoneistoon, mikäli niissä on sellainen akseli, johon välitys- koneiston voi liittää. Niiden pyörimisnopeus pysyy kohtalaisen hyvin vakiona ja sitä voidaan säätää laajoissa rajoissa jännitettä muutta- malla. Synkronimoottorit toimivat vaihtojännitteellä ja niiden pyörimisno- peus seuraa tarkasti vaihtojännitteen taajuutta. Synkronimoottoreita myyvät mm. elektroniikan komponentteja myyvät liikkeet. Moottorien hinnat vaihtelevat 50 ja 500 mk:n välillä. Kannattanee ostaa samalla moottoriin sopiva alennusvaihde - esim. sellainen jonka ulostuloakselin pyörimisnopeus on 1 kierr./min. Moottorien käyttöjännite on yleensä 230 V. Alemmillekin jännitteille niitä valmistetaan, mutta sellaisten löytäminen ja yhden kappaleen ostaminen voi olla vaikeaa. Omakotitalon pihalla tai kerrostalon parvekkeella on mahdollista käyttää verkkovirtaa, mutta siirrettä- vissä laitteissa joudutaan vaihtojännite tekemään akun tasajännit- teestä. Askelmoottorin akseli pyörähtää pienen osan kierrosta, kun sen johonkin käämiin tuodaan jännitepulssi. Askelmoottoreita on myynnissä lähinnä kahta tyyppiä: kestomagneettiroottorilla varustettuja ja hybridimoottoreita. Kestomagneettimoottoreiden askelkulma on 7,5° - 18°. Yhteen kierrokseen tarvitaan siis 48 - 20 pulssia. Hybridimoot- torit ovat yleensä jykevämpiä kuin kestomagneettimoottorit ja niiden askelkulma on yleensä vain 1,8°. Ne siis tarvitsevat 200 pulssia yhteen kierrokseen. Askelmoottoreiden maksimikierrosluvut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden moottoreiden, mikä täytyy ottaa huomioon välityskoneistoa suunnitellessa. Askelmoottori tarvitsee erityisen ohjausyksikön toimiakseen. Ohjausyksiköllä tuotetaan yleensä nelivaiheinen suorakulmapulsseista muodostuva vaihtojännite, jonka taajutta voidaan helposti säätää. Käyttöjännitteet (tasa- jännite) vaihtelevat välillä 4 - 48 V. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, täytyy vielä muistuttaa, että kummankin tyyppisiä askelmoottoreita on sekä bipolaarisia että unipolaarisia. Viimeksi- mainitun ohjausyksikkö on yksinkertaisempi rakentaa. Unipolaarisen ja bipolaarisen erottaa siitä, että unipolaarisessa moottorissa on kuusi johtoa ja bipolaarisessa neljä. Askelmoottoreita on melko vaikea saada yksin kappalein. Helsingissä niitä myyvät mm. Oy Ferrado Ab ja Multielektro Oy. Hinnat ovat 150 mk:sta ylöspäin. Lahdessa, Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa askelmoottoreita (käytettyjä ?) myy Bebek Electronic ky, jonka hinnat ovat alle 100 mk/kpl. Askelmoottoreita voi saada erittäin edullisesti kirjoittimien, kopio- koneiden ja atk-laitteiden romuttajilta, esimerkiksi Arto Koivulalta. Virtalähteet Edellä mainitut kolme moottorityyppiä vaativat kaikki erilaisen virtalähteen. Tasavirtamoottoria voidaan käyttää paristoilla, mikäli moottorin virrankulutus on riittävän pieni, esimerkiksi alle 50 mA. Nykyisin NiCd-akut ovat suhteellisen halpoja ja helposti saatavia, joten paristot kannattaa korvata niillä. NiCd-akun yhden kennon jännite on vain 1,2 V, joten niitä tarvitaan enemmän kuin tavallisia 1,5 V:n pareja. Sekä akun että varsinkin pariston jännite vaihtelee lämpötilan, otettavan virranvoimakkuuden ja purkuajan mukaan. Tällöin myös moottorin kierrosluku vaihtelee. Tilannetta voidaan parantaa säätämällä jännite vakioksi elektroniikan avulla. Sopivia komponent- teja ja kytkentäkaavioita saa mm. Bebek Electronic ky:ltä. Synkronimoottori tarvitsee vaihtojännitteen, jonka taajuus pysyy mahdollisimman tarkkaan vakiona. Ellei verkkovirtaa voida käyttää, on vaihtojännite muodostettava akun tasajännitteestä. Tällaisen "vaihtosuuntaajan" rakennusohje on esitetty "Tähtiaika"-lehdessä nro 2/1974 s.64. Kytkentä on käytännössä kokeiltu ja hyvin toimivaksi todettu. Pienellä modernisoinnilla sen toteutusta voisi yksinkertais- taa. Kytkentäkaaviota voi kysellä tämän kirjoittajalta. Askelmoottorin ohjausyksikön voi hankkia samalla kun ostaa moottorin- kin, mutta sellaisen voi elektroniikkaan perehtynyt harrastelija tehdä helposti itsekin. Itse tehtyyn laitteeseen saa juuri sellaisen säätöalueen ja sellaisia lisätoimintoja kuin itse haluaa. Minulta löytyy kytkentäkaavio myös yksinkertaiseen askelmoottorin ohjausyk- sikköön. Mukavuudenhaluinen harrastaja tarvitsee sähkövirtaa kaukoputkessaan muuhunkin kuin kiertokoneiston pyörittämiseen. Koordinaattiasteikot on kätevä valaista punaisilla LED-diodeilla, sähkömoottorilla toimiva deklinaatioakselin hienosäätö on tarpeellinen valokuvauksessa kun yrittää asetella seurantatähteä lankaristikon taakse. Huurteenesto on Suomen ilmastossa välttämätön kameran ja linssikaukoputken sekä tähtäinkaukoputken objektiiveissa. Näiden lisätoimintojen virrankulu- tus on sen verran suuri, että kannattaa käyttää akkua. Esimerkiksi 3 - 5 Ah:n 12 V:n täysin suljettuja akkuja saa melko edullisesti esim. Kaapelikellarista. Välitysmekanismi Vaikka moottoriin sopivan alennusvaihteen saisikin hankittua valmiina, tarvitaan "kaupan osien" sovittamiseen omatekoiseen jalustaan paljon työtä ja omatekoisia viritelmiä. Seuraavassa on käyty eräitä tyyppiratkaisuja läpi. Lähes kaikissa valmiina myytävissä kaukoputkissa on tuntiakselin kierto toteutettu kierukkahammaspyörällä ja matoruuvilla. Tällaisia hammaspyöriä myydään ainakin ulkomailla myös irrallaan. Mm. "Sky and Teleskope"-lehdessä on näistä mainoksia. Hyvälaatuinen suurikokoinen kierukkahammaspyörä matoruuveineen on huomattavan kallis valmiina ostettuna tai konepajalla teetettynä. Hyvä idea on käyttää sektorin- muotoista osaa pyörästä. Tällaisen sektorin valmistaminen saattaa onnistua ammattikoulussakin ja hinta on joka tapauksessa halvempi kuin kokonaisen pyörän. Juhani Salmen myymässä 20 cm:n putkessa on käytetty muovista tehtyä kierukkapyörän sektoria. Hän myy näitä osia myös erikseen. Huomattavasti enemmän omaa työpanostaan voi käyttää tangenttiruuvin teossa. Laitteen rakennetta on selostettu kirjassa "Tähtien ja galaksien maailma" (Ursa 1975) s.230, sekä "Kaukoputken rakentajan käsikirjassa" s.113. Laitteen "sydän" on pitkä ruuvi, jonka joutunee teettämään sorvaril- la. Hätätilassa voi käyttää rautakaupasta saatavaa kierretankoa, jonka kierteiden epätasaisuuksia voi silitellä hienolla hiomajauheel- la. Hyvin toimiva ratkaisu on "ympyränkaarikelaus", jota on selostettu "T&A":n numerossa nro 6/1979 s.158. Siinä tarvittavat osat ovat suhteellisen helposti hankittavissa lukuunottamatta sopivan ohutta vaijeria. Askartelukeskus Oy Helsingissä myy siimaohjattuihin lennokkeihin tarkoitettua teräksistä ohjausvaijeria. Teräsvaijeria käytettäessä täytyy kelausruuvin olla halkaisijaltaan ainakin 10 mm. Pieniä pätkiä sopivaa teräsvaijeria voi kysellä myös tämän oppaan kirjoittajalta. Vaijerilla toimivaa "hihnavälitystä" olen käyttänyt 20 cm:n kaukoput- kessani. Siinä tuntiakselia ja haarukkaa pyörittää kitkalla suuri vanerikiekko, jonka reunaurassa kulkee ohut teräsvaijeri. Vaijeria vetää ø 10 mm:n hienokierteinen ruuvi, jonka ympäri vaijeri on kierretty 5 kierrosta. Ruuvia pyörittää askelmoottori hammasrattai- den välityksellä. Muita tarvikkeita Välityskoneistossa tarvittavia hammasrattaita saa ainakin Askartelu- keskus Oy:stä. Rattaat ovat Webra-merkkisiä ja ne on tarkoitettu erilaisiin pienoislaitteisiin, joten ne eivät ole riittävän tukevia raskaisiin rakenteisiin. Ne ovat kuitenkin hyvin käyttökelpoisia välitysmekanismin kevyemmässä päässä. Pienimpien rattaiden hinta on n.12 mk ja suurempien hinta kasvaa suurin piirtein painon mukaan. Mainittu liike myy myös pieniä kuulalaakereita (ø 2 - 6 mm), ohuita messinki- ja alumiiniputkia, -profiileja sekä -levyjä. Oy Mekanex Ab Lohjalla myy kaikenkokoisia hammaspyöriä ja alennus- vaihteita. Oy Tohmac & Co Tohmajärvellä toimittaa hammashihnoja ja niihin sopivia hammaspyöriä sekä ketjuja ja rattaita. Liite 1 TARVIKELIIKKEIDEN OSOITTEITA JA PUHELINNUMEROITA (07/1991) AKKU-PISTE OY AB * Kinaporinkatu 1, 00500 HELSINKI puh. 09-765 733 - akkuja HOBBY-POINT * Kaisaniemenkatu 5 HELSINKI puh. 09-47801997 fax. 09-47801998 - Kaikkea pienoismekaniikkaa BEBEK ELECTRONIC KY * Rautatiekatu 16, 15110 Lahti, puh 03-7340666, fax 03-7514066 * Kuninkaankatu 30, 70100 Kuopio, puh 017-2617667, f ax 017-2617347 * Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere, puh 03-2224664 , fax 03-2224994 * Sörnäistenrantatie 6, 00570 Helsinki, puh 09-726 1 041, fax 09-726 1045 http://www.bebek.fi - elektroniikan komponentteja, käytettyjä ja uusia sähkömoot- toreita, yms. ETOLA OY * Lampputie 2, 00740 HELSINKI puh. 09-36 991 - teknisiä kumi- ja muovituotteita, mm teflon- ja akryylile- vyjä INSTRUMENTARIUM OY * Mikonkatu 13, 00100 HELSINKI puh. 09-652 205 * useita myymälöitä ympäri maan ks "T&A" nro 6, 1990 s. 244 - tähtikaukoputkia, kiikareita KAAPELIKELLARI TMI * Vikkulla, Östersundom puh. 09-8777 732 - akkuja ARTO KOIVULA * puh. 049-201 974 - romutettavia atk-laitteita, kirjoittimia yms. - käytettyjä sähkömoottoreita, elektroniikan komponentteja, laitteiden mekaanisia osia ym romua. HANNU LAUKKANEN * 86850 HIIDENNIEMI puh. 08-58 117 - apupeilin pitimiä LOHIKARI OY * Ruoholahdenkatu 24, 00180 HELSINKI puh. 09-693 3492 - somistustarvikkeita, alumiinifolioita, mustaa samettipin- taista kontaktimuovia yms J-S OBSERVATORY TMI JUHANI SALMI * Irjanpolku 8, 15500 LAHTI puh. 03-7828 064 - peilikaukoputkia ja niiden rakenneosia - aurinkosuodattimia OY MEKANEX AB * PL30, 08501 LOHJA AS. puh. 019-82 782 - hammaspyöriä, -tankoja, kierukkapyöriä, välitysmekanismeja - pienmoottoreita ja niiden ohjauselektroniikkaa METALLIMESTARIT OY * Harkkoraudantie 10, 00700HELSINKI puh. 09-372 699 - messinkiputkia, messinkitankoja ja ainesputkia PEL-AIR KY * Vanha Porvoontie 23, 00760 HELSINKI puh. 09-384 994 - peltisiä ilmanvaihtoputkia POUTANEN OY * Melkonkuja 4, 00210 HELSINKI puh 09-670 011 - ruuveja, työkaluja RUUVIVALMISTE OY * Teollisuuskuja 5-7, 04300 HYRYLÄ puh. 09-259 700 - kierretankoja, ruuveja OY TERÄSKONTTORI * Melkonkatu 15, 00210 HELSINKI puh. 09-673 471 - mittakelloja, mikrometrejä sekä muita tarkkuusmittalaittei- ta TERÄSRUUVI OY * Mannerheimintie 63-65, 00250 HKI puh. 09-410 022 - ruuveja, kierretankoja, työkaluja OY TOHMAC & CO * 82600 TOHMAJÄRVI puh. 013-621 861 - hammashihnoja ja hammashihnapyöriä - kiilahihnoja ja kiilahihnapyöriä - rullaketjuja ja ketjupyöriä RADIODUO OY * Annankatu 12, 00120 HELSINKI puh. 09-601 544 - elektroniikan komponentteja, sähkömoottoreita TEKNOFOKUS * PL 47, 00711 HELSINKI puh. 09-370 471 - peiliaihioita, hiomatarvikkeita, Ronchi-hiloja - apupeilejä, okulaareja, tarkennuslaitteita - valmiita peilejä, linssejä, - suodattimia ym tarvikkeita WESTLAND KY * PL 25, 00441 HELSINKI puh. 09-533 966 - tähtikaukoputkia Jos havaitset yllä olevassa textissä puutteita tai virheitä, ota yhteyttä jaostoon. _________________________________________________________________ Postia optiikkajaostolle _________________________________________________________________ Kokeneita harrastajia ja lehtijuttuja _________________________________________________________________ Takaisin etusivulle