edellinen luku, Joelin kirja


Kansat tuomitaan

1 -- Katsokaa, mitä tulee tapahtumaan!
Tuohon aikaan minä käännän
Juudan ja Jerusalemin kohtalon.
2 [i] Minä kokoan kaikki kansat
Josafatinlaaksoon*
ja käyn siellä oikeutta niitä vastaan
oman maani ja kansani Israelin tähden.
Ne hajottivat Israelin
muiden kansojen sekaan
ja jakoivat minun maani.
3 Minun kansani ne arpoivat saaliikseen, nuorukaisen ne antoivat portolle palkaksi, myivät tytön viinistä, jonka joivat.

4 Ja nyt,
mitä teillä on mielessänne, Tyros ja Sidon,
mitä sinulla, Filistean maa?
Minulleko yritätte kostaa?
Jos yritätte,
käännän tekonne teitä itseänne vastaan,
hetkessä minä sen teen.
5 Te olette ottaneet hopeani ja kultani
ja vieneet palatseihinne kalliit aarteeni.
6 Juudan ja Jerusalemin asukkaita
te olette myyneet kreikkalaisille,
olette raahanneet heidät
etäälle asuinsijoiltaan.
7 Mutta minä kutsun heidät pois
sieltä, minne olette heidät myyneet,
ja käännän pahat tekonne
teitä itseänne vastaan.
8 Minä myyn teidän poikanne ja tyttärenne Juudan asukkaille, ja he myyvät heidät edelleen Saban kaukaiselle kansalle. Näin Herra on puhunut.

9 Kuuluttakaa kansoille näin:
-- Varustautukaa pyhään sotaan,
hälyttäkää miehet taisteluun!
Lähtekää liikkeelle, käykää hyökkäykseen,
kaikki soturit!
10 Takokaa auranne miekoiksi
ja vesurinne keihäiksi.
Arka sanokoon:
"Olen urhea soturi."
11 Kiirehtikää, kaikki kansat, tulkaa joka suunnalta, kokoontukaa tänne!

Herra, johdata sotureitasi!

12 Kansat lähtevät liikkeelle,
rientävät Josafatinlaaksoon.
Sinne minä asetan istuimeni
ja siellä minä tuomitsen kaikki kansat.
13 Lähettäkää sirppi,
elo on jo kypsää.
Tulkaa polkemaan viinikuurnaa,
se on jo täynnä,
altaissa viini kuohuu yli reunojen.
Suuri on kansojen pahuus.
14 Väkeä tungeksii tuomion laaksossa,
sillä lähellä on Herran päivä.
15 Aurinko ja kuu pimenevät,
tähtien loiste sammuu.
16 Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista. Silloin taivas ja maa vapisevat. Mutta Herra on kansansa turva, Israelin vuorilinna.

Tulevaisuuden lupauksia Juudalle ja Jerusalemille

17 -- Silloin te tiedätte,
että minä, Herra, olen teidän Jumalanne
ja asun Siionissa, pyhällä vuorellani.
Jerusalem on oleva pyhä,
muukalaiset eivät enää koskaan tunkeudu sinne.
18 Tuona päivänä
vuoret tihkuvat rypäleitten mehua,
kukkulat vuotavat maitoa,
ja kaikki Juudan purojen uomat
ovat tulvillaan vettä.
Herran huoneesta kumpuaa lähde,
se kastelee Sittiminlaakson.
19 Egypti tulee autioksi,
Edom pelkäksi autiomaaksi,
koska ne tekivät Juudalle väkivaltaa,
vuodattivat viatonta verta.
20 Juuda pysyy asuttuna läpi aikojen,
Jerusalem polvesta polveen.
21 Vielä en ole rangaissut kansani vihollisia viattoman veren vuodattamisesta. Mutta se hetki tulee!

Herra itse asuu Siionissa.


4:4
Jes. 23:1-3
4:10
Jes. 2:4; Miika 4:3
4:11
Ps. 2:2
4:13
Mark. 4:29; Ilm. 14:15 | Jes. 63:3
4:15
Joel 2:10
4:16
Hoos. 11:10; Aam. 1:2
4:18
Sak. 14:8
4:21
1. Sam. 19:5

4:2
Nimi Josafat merkitsee 'Herra tuomitsee'.