Kaukoputkia on kahta päätyyppiä, linssikaukoputkia eli refraktoreita ja peilikaukoputkia eli reflektoreita. Linssikaukoputki keksittiin Hollannissa 1600-luvun alussa ja Galileo Galilei alkoi tehdä sillä havaintoja taivaankappaleista 1609. Isaac Newton rakensi peilikauko- putken 1668. Kaukoputken linssi- tai peiliobjektiivi muodostaa kohteesta kuvan, jota voidaan tarkastella okulaarilla. Objektiivin muodostama kuva voidaan myös valokuvata, tai valo ohjata tutkimuslaitteeseen, kuten fotometriin, spektrografiin jne.
Tähtitieteen perusteet s. 70-89, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 76-84, Kosmos s. 89-98, Avaruus s. 32-33, Aurinkokunta s. 21-23
Galilei ja kaukoputket: Kosmos s. 84-86
Suurimmat peiliteleskoopit: Kosmos s. 96-97
Historia: Aurinkokunta s. 20
Suurten kaukoputkien vuosikymmen: Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen s. 42-56
Tulevaisuuden isot teleskoopit: Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen s. 57-63
Optiikan valmistuksesta ja testauksesta: Yrjö Väisälä - Tuorlan taikuri s. 124-133
Maksutov-teleskooppi: Tähdet ja Avaruus 3/80 s. 92-95
Suurten kaukoputkien vuosikymmen: Tähdet ja Avaruus 6/80 s. 164-170
Suurten kaukoputkien vuosikymmen II: Tähdet ja Avaruus 1/81 s. 6-12 Suomen suurin kaukoputki: Tähdet ja Avaruus 5/82 s. 164-166
Dobson-kaukoputki: Tähdet ja Avaruus 4/83 s. 136-137
Jättiputki Havaijille: Tähdet ja Avaruus 6/86 s. 202-205
Uusia kaukoputkia avaruuteen: Tähdet ja Avaruus 2/87 s. 36-40
Kanarian observatorio: Tähdet ja Avaruus 5/89 s. 196-200
Kaukoputkenostajan 10 kysymystä: Tähdet ja Avaruus 6/90 s. 240-242
Hubble - epäonninen avaruusteleskooppi: Tähdet ja Avaruus 1/91 s. 4-7
Jättiteleskoopin paikka valittiin: Tähdet ja Avaruus 2/91 s. 53-54
Kanarian valosaastetta vähennetään: Tähdet ja Avaruus 2/91 s. 54-55
Kaukoputkea hankkimassa?: Tähdet ja Avaruus 6/91 s. 230
Tähtitiedettä Irlantiin matkaaville [Lordi Rossen 72 tuuman peilikaukoputki]: Tähdet ja Avaruus 2/92 s. 12-13
Kvadrantin jättiputki [siirrettävä 63 cm peilikaukoputki]: Tähdet ja Avaruus 2/92 s. 28-30